Jack Honest Saturday Post

Vladimir Lebedev – Punainen henki etenee Euroopassa. 1921

Tässä kohta on EU-vaalit. Mitä olen kampanjointia seurannut täällä kotimaassa, niin esillä näyttää olevan kansallisen edun puolustaminen. Siis mitä? Epäilläänkö nyt, että Euroopassa yleensä ei suomalaisista välitetä kun kansalaisten oikeuksia määritellään. Olemmeko niin erilaisia ihmisiin verrattuna, että Euroopan parlamenttiin pitää lähteä suomalaisuutta puolustamaan? Aika ylimielistä sanoisin, toisaalta taas, jos lähtisimme Eurooppaan suomalaista inhimillisyyttä kertomaan ja sitä maanosaan jakamaan, niin silloinhan me vasta ylimielisiä olisimme.

Euroopan tekijöitä ei kansallisilla listoilla näytä olevan. Siksi valitsen veren ja mielen yllyttämänä numeron 69.

… eikä kukaan ole kuullut rockenrollista eikä Ulrike Meinhofin kuolemasta …

Koko päivän mä oon juossut kaupungilla
hoidellen kaiken maailman asioita
Nyt kotona, sohvalla makaan puoliksi nukun
Radio on jäänyt auki ja olen niin uupunut
en jaksa, voi en jaksa nousta sitä sammuttamaan
Se soittaa jotain kaunista, koristeellista, liikuttavaa
parempien, niiden parempien ihmisten kamaa

Ludwig van Beethoven
soittaa radiossa
Ludwig van Beethovenin yhdeksättä sinfoniaa
Ludwig van Beethoven
soittaa radiossa
Eikä kukaan ole kuullut rockenrollista
eikä Ulrike Meinhofin kuolemasta
Ja minä vain nukun ja nukun,
minä vain nukun

Pitäis jo mennä kauppaan
ennen kuin sekin suljetaan
Jääkaappi on aivan tyhjä
ja vatsalleni ei riitä Beethoven
Orkesteri soittaa radiossa
Kaikki tuntee nuotit,
kaikilla on puku
Yleisökin tietää
miten käyttäydytään
Minulla on äänilevy
siinä soittaa Albert Järvinen
Ja naapurit, ne jyskyttää tahtia seiniin

Ludwig van Beethoven
soittaa radiossa
Ludwig van Beethovenin yhdeksättä sinfoniaa
Ludwig van Beethoven
soittaa radiossa
Eikä kukaan ole kuullut rockenrollista
eikä Ulrike Meinhofin kuolemasta
Ja minä vain nukun ja nukun,
minä vain nukun

Sävelet ja sanat Matti Inkinen (1958-2009)

José Guadalupe Posada (1852–1913) – A Revolutionary’s Farewell

 Kaiken valon, lämmön, kasvun, lupauksenja lemmen lisäksi kevät on myös haikeaa päättymysten aikaa. Minun maailmassani vuosi vaihtuu kesän alkaessa. Työssä moni asiakas ja kolleega tekee lähtöä. Kesän jälkeen en heitä enää näe. Tänä talvena nuorempi tytär valmistui ja aloitti aikuisen elämänsä. Vanhempi tytär taas suorittaa paraikaa asepalveluksensa viimeisiä päiviä. Äskettäin rakas nettiystävä alkoi mullittelemaan. Kesällä siis pitäisi perustaa uusi elämä taas vuodeksi eteenpäin. Nyt on aika hyvästellä entinen. Kesä on matka syksyyn.

For you are beautiful, I have loved you dearly
More dearly than the spoken word can tell
For you are beautiful, I have loved you dearly
More dearly than the spoken word can tell

I’ve heard there’s a wicked war a-blazing
And the taste of war I know so very well
Even now I see the foreign flag a-raising
Their guns on fire as we sail into hell
I have no fear of death, it brings no sorrow
But how bitter will be this last farewell

For you are beautiful, I have loved you dearly
More dearly than the spoken word can tell
For you are beautiful, I have loved you dearly
More dearly than the spoken word can tell

Though death and darkness gather all about me
My ship be torn apart upon the seas
I shall smell again the fragrance of these islands
In the heaving waves that brought me once to thee
And should I return home safe again to England
I shall watch the English mist roll through the Dell

For you are beautiful, I have loved you dearly
More dearly than the spoken word can tell
For you are beautiful, I have loved you dearly
More dearly than the spoken word can tell

Thomas Charles Leighton – A still life including a copper and brass flagon, bread, butter, an apple and wine

Vartista luin uutisen: Koululaisilta vietiin voi leivän päältä. Ressun peruskoulun oppilaat olivat voidelleet leipiään niin kurittomasti, että Palmian pedagogit ottivat voin päiväksi pois. Ruokalan seinälle teipattiin lappu:

KEHOITUKSISTA HUOLIMATTA LEIVÄN VOITELU OMALLA PAIKALLA EI ONNISTUNUT. TÄSTÄ SEURAUKSENA RASVAA ON TARJOLLA SEURAAVAN KERRAN TORSTAINA 14.05.2009

THE BREAD BUTTERING AT YOUR OWN SEAT DIDN’T WORKED SO BECAUSE OF THIS THE BUTTER WILL BE SERVED NEXT TIME ON THURSDAY 14.05.2009

Mistähän tässä nyt oli kysymys? Siitäkö, etteivät kodit ole onnistuneet kasvatustehtävässään ja siitä, että opettajat OAJ:n määräyksestä katsovat työkseen vain luokkahuonedidaktiikan? Hienoa tietysti on, että edes joku yrittää kasvattaa lapsia vaikka se joku olisikin ulkoistetun ja kilpailutetun oppilashuollon prekaaritäti. Minä en kerta kaikkiaan käsitä, miksi koululaisten ei anneta ottaa leipäannostaan levitenappeineen tarjottimelleen tiskiltä. Tuskin he sitten lentelisivät ympäri nurkkia leipiä voidellakseen. Tulee tästä ihan kalabaliikki mieleen.

Rare live footage of one of the first antiracism songs ever:

 Southern trees bear strange fruit,
Blood on the leaves and blood at the root,
Black bodies swinging in the southern breeze,
Strange fruit hanging from the poplar trees.

Pastoral scene of the gallant south,
The bulging eyes and the twisted mouth,
Scent of magnolias, sweet and fresh,
Then the sudden smell of burning flesh.

Here is fruit for the crows to pluck,
For the rain to gather, for the wind to suck,
For the sun to rot, for the trees to drop,
Here is a strange and bitter crop.